perjantai, tammikuu 20, 2012
Meiän lemmikeille sattuu ja tapahtuu..
.
Vuorossa elukkapostaus.
Mainihin viime postauksessa, että joulukuussa tapahtu yks ikävämpi juttu.. Mömmölle meinas nimittäin käydä kalpaten.
Virkeempänä!
Valitettavasti Mömmö ei oo ainoo jolle tapahtu kurjuuksia, vaan lisäks meiän dreeveri Remu vähän seikkaili..
Remuhan seikkaili jo päälle vuos sitten, kun iskän kanssa metsästysreissulla ollessaan se katos etsinnöistä huolimatta melkein kahdeks viikoks. Lopulta se kuitenkin löyty. <3
Nyt se kuitenkin joutui taas pulaan, n. viikko ennen joulua. Iskä oli sen kanssa pupumetällä mökillämme, ja Remu alko ajamaan pupua. Jonkin ajan päästä iskä kuuli ihan kauheeta uikutusta jostain kauempaa, ja lähti rantaan kattomaan että mitä ihmettä. Kamala valitus kuulu lahen toiselta puolelta, jonne iskä lähti nopeesti autollaan. Siellä se Remu sitten oli jäihin pudonneena n. 7 metrin päässä rannasta! Iskä joutu sit kahlaamaan ja osaks ryömimään ja riuhtomaan Remun pois pinteestä. Se oli ollu järvessä jotain yli 10 minuuttia! Siitä sit iskä lähti nopeesti mökille sen kanssa lämmittelemään.
Remu oli siis juossu pupun perässä järven yli, mutta jää ei ollukaan kantanu Remun painoo. On kyllä niin onni että iskä ehti ajoissa, ja että Remu piti kamalaa meteliä eikä ollu kuitenkaan missään keskellä lahtee!
Ainakaan tähän mennessä Remussa ei oo näkyny mitään merkkejä että sille ois jääny joku kammo tapahtuneesta, mutta tästä lähin iskä ei varmaan aio käyä metällä heikkojen jäitten aikaan.
Että semmosia seikkailuja meiän lemmikeillä! Saa niistä kyllä koko ajan olla huolissaan, ihan kun omista lapsistaan. Toivottavasti nyt ois tapahtumakiintiö täynnä ettei tarviis enää olla huolissaan.
Vuorossa elukkapostaus.
Mainihin viime postauksessa, että joulukuussa tapahtu yks ikävämpi juttu.. Mömmölle meinas nimittäin käydä kalpaten.
Jouluviikolla Mömmön vointi alko äkisti huonontua. Se ei syöny, ja makas vaan paikallaan ihan aneemisesti eikä jaksanu ees oikeen käydä pihalla. Mömmö oli ollu vähän samantapasessa tilassa pari viikkoo aiemmin ja parantunu siitä, mutta kun se alko menemään vaan huonompaan kuntoon, varattiin eläinlääkäriaika aatonaatolle. Mentiin iskän kanssa viemään Mömmöö lääkärille, missä pelolla ootettiin tietoo, että mikä sillä on.
Selvis, että Mömmöllä oli märkäkohtu mikä pitäis leikata, eli sen kohtu oli jotenkin ihan tulehtunu tms, ja lääkäri sano että Mömmö ei ois mitä luultavimmin selvinny joulun yli. Juhlapyhät oli just alkamassa, joten se oli sitten ainoo päivä millon sen pysty hoitamaan. Lääkäri kuitenkin sano, ettei sillä oo yhtään vapaata aikaa suorittaa leikkausta, ja toinen hoitaja alko jo antamaan ajo-ohjeita jollekin kuopiolaiselle eläinlääkärille. Oltiin jo ihan epätoivosia, koska ei sieltäkään ois välttämättä saanu leikkausaikaa, ja Mömmö oli tosi huonona.
Luoja kiitos eläinlääkäri sit yhtäkkiä ilmottikin, että suostuu hoitamaan leikkauksen, ajanpuuttesta huolimatta. En ois voinu olla helpottuneempi, ja Mömmö sit laitettiin nopeesti tippaan ja leikkauspöydälle ja nukutettiin. Mä ja iskä sit lähettiin tunniks kaupungille oottelemaan, että leikkaus ois ohi.
Mentiin eläinlääkärille takas, ja jouduttiinkin oottelemaan vielä yli puoltoistatuntia, koska Mömmö ei alkanu heräilemään. Paikka meni kiinni kahelta, ja vähän päälle kahen sit otettiin nukkuva Mömmö mukaamme ja lähettiin kotia päin. Kotona Mömmö nukku vielä yli kolme tuntia.
Oli se kyllä tosi reppanan näkönen tossa vessan lattialla maatessaan, kieli pihalla. Älkää ihmetelkö kun sen toinen silmä on kaikissa kuvissa auki, se on syntymävikainen ja sokee silmä eikä se voi pitää sitä kiinni ees nukkuessaan.
Herättyään Mömmö sai vielä tollasen kuvun päähänsä ettei se ainakaan nuolis leikkaushaavaansa. Vitsailtiin myös, että meille tulikin lisäks toinen joulukinkku, kun Mömmön piti pitää tota verkkopukua yhen päivän ajan. :D
Mömmö oli vielä aattonakin aika apee, mutta virkisty kuitenkin koko ajan lisää ja lisää. Nostettiin se aina sohvalle ja sieltä alas, ettei leikkaushaava ainakaan repeis.
Mömmö kävi myös jonkin aikaa vaan nopeesti aina pihalla, eikä yhtään pitemmillä lenkeillä.
Siitä ties että Mömmö on parantunu, kun se jatko jumppatuokioitaan, availi joululahjoja innoissaan ja ruokakin alko maistumaan. Nyt mulla on kauhee ikävä mun rakasta pötkylää, joka elelee vanhuuspäiviään porukoitten luona. Selvis muuten myös, että Mömmöllä on nisien ympärillä kasvaimia, mikä saattaa meinata toista leikkausta. :( Ne ei siis välttämättä oo mitenkään pahalaatusia jos ne ei lähe kasvamaan, joten toivon parasta. Mömmö on kuitenkin jo 10v, niin toivon että se sais vaan elellä terveenä ja onnellisena.
Voi mun oma rakas. <3
Remuhan seikkaili jo päälle vuos sitten, kun iskän kanssa metsästysreissulla ollessaan se katos etsinnöistä huolimatta melkein kahdeks viikoks. Lopulta se kuitenkin löyty. <3
Nyt se kuitenkin joutui taas pulaan, n. viikko ennen joulua. Iskä oli sen kanssa pupumetällä mökillämme, ja Remu alko ajamaan pupua. Jonkin ajan päästä iskä kuuli ihan kauheeta uikutusta jostain kauempaa, ja lähti rantaan kattomaan että mitä ihmettä. Kamala valitus kuulu lahen toiselta puolelta, jonne iskä lähti nopeesti autollaan. Siellä se Remu sitten oli jäihin pudonneena n. 7 metrin päässä rannasta! Iskä joutu sit kahlaamaan ja osaks ryömimään ja riuhtomaan Remun pois pinteestä. Se oli ollu järvessä jotain yli 10 minuuttia! Siitä sit iskä lähti nopeesti mökille sen kanssa lämmittelemään.
Remu oli siis juossu pupun perässä järven yli, mutta jää ei ollukaan kantanu Remun painoo. On kyllä niin onni että iskä ehti ajoissa, ja että Remu piti kamalaa meteliä eikä ollu kuitenkaan missään keskellä lahtee!
Ainakaan tähän mennessä Remussa ei oo näkyny mitään merkkejä että sille ois jääny joku kammo tapahtuneesta, mutta tästä lähin iskä ei varmaan aio käyä metällä heikkojen jäitten aikaan.
Että semmosia seikkailuja meiän lemmikeillä! Saa niistä kyllä koko ajan olla huolissaan, ihan kun omista lapsistaan. Toivottavasti nyt ois tapahtumakiintiö täynnä ettei tarviis enää olla huolissaan.
Tunnisteet:
Lemmikit
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Profiili
19v tyttö joka opiskelee liiketaloutta ammattikorkeassa.
Selvennyksen vuoksi: olin alkuvuodesta 2011 2,5kk Englannissa työharjoittelussa ja asiasta tulee edelleenkin postauksia postaustauon takia. :) Käsittelen myös muita viimevuotisia asioita.
♥: pinkki, Englanti, musiikin kuuntelu (rock, alternative, dubstep), lyhytkarvaiset chihuahuat ja mäyräkoirat, Marilyn Monroe, 50-luku, leffojen katselu, sisustaminen, erilaisuus, oma kulta...
Kommentit on jees, kuvieni luvaton käyttäminen ei.
Ulkoasu by: Vilu
Muualla
Tunnisteet
Asuni
(181)
Dreams
(18)
England
(17)
Haasteet ja kyselyt ym.
(19)
Inspiration
(3)
Juhlat
(28)
Kirjat
(11)
Kokkailut
(10)
Kollaasit
(4)
Koulu
(32)
Kuvailua
(55)
Kynnet
(5)
Lahjat
(13)
Leffat
(28)
Lemmikit
(59)
Matkat
(21)
MCR
(13)
Meikit
(1)
Music
(6)
Omatekoiset
(10)
Ostokset
(71)
Sekalaiset
(58)
Sisustus
(7)
Työ
(11)
Videot
(13)
Yeah
(27)
Yhyy
(23)
Tekstit
-
►
2010
(50)
- joulukuu (3)
- marraskuu (4)
- lokakuu (3)
- syyskuu (3)
- elokuu (3)
- heinäkuu (3)
- kesäkuu (3)
- toukokuu (4)
- huhtikuu (7)
- maaliskuu (6)
- helmikuu (5)
- tammikuu (6)
Etsi blogista
Formspring
8 comments:
hui! mut onneks noi on selvinny. lemmikin menetys on jotain kauheaa =( kokemusta on
Voi Mömmöä :(( ♥ Onneksi ehditte lääkäriin ja leikkaukseen!
Näyttää hassulle sen toinen silmä kyllä, kun se on tollain isompi :3
Hui, onneks molemmat selvis! Voi että toi Mömmön iso silmä on sympaattinen :3
voooi raukat koirulit :(( ja tosi pahan näkönen ton mömmön silmä mut sille ei voi siis varmaan mitään tehä eikä se kärsi siitä mitenkään? :o mutta lemmikin ulkonäöllä ei oo kyllä väliä kuhan eläin ite voi hyvin :)
kyllä lemmikit on ihania! Ainut huono puoli on, että niiden menettäminen on kamalaa :'cc
Oho :o
luulin sun viime postauksen perusteella että joku on heittänyt jo lusikan nurkkaan, mutta ei onneks ollutkaan(:
Vitsi, mun omassa koirassa on mäyräkoiraa ja se makaa samallalailla jalat tollee rakettina taaksepäin ku mömmökin x)<3
frida: no niinpä :( </3
Alice: oli kyllä onni matkassa..
Ja joo, se on tosi persoonallinen. :D
Anonyymi: jep!!
Olivia: joo se silmä on aina ollu tommonen, ei olla ikinä ainakaan havaittu että se sitä mitenkään haittais. Kerran se oli tulehtunu ja suunniteltiin sen leikkausta, mut sit se silmä paranikin.
Tommoset persoonalliset piirteet tekee lemmikeistä vaan sympaattisempia. :)
Anonyymi: totta turiset! On niin harmi ettei koirat ja muut oo pitkäikäsempiä. :/
Anonyymi: joo onneks ei sentään tosta pahempaa vaikka aika läheltä liippas molemmilla!
Mä aina nauran kun Mömmö on tossa asennossa, sit se aina vielä vetää itteensä matolla tossa asennossa eteenpäin ja haukahtelee, sanotaan että se jumppaa. :DD
Onneks koirulit on kunnossa (-: Tuli het paha olo kun luki miten toisille on käyny tuollaista, mutta onneks selvis karvakasat (-:
Lähetä kommentti